Hammashoitopotilaan ohjeet
Ajankohtaista Hammashoitopotilaan ohjeet Hammashoito tehdään joko inhalaatio- tai suonensisäisessä anestesiassa kyseisestä toimenpiteestä ja sen vaatimuksista riippuen. Olemme kirjanneet yleiset ohjeet, jotka pätevät kaikkien hammashoitoon saapuvien potilaiden kotihoidossa toimenpiteistä riippumatta. Kaikille potilaille tulee mukaan yksilölliset kotiutusohjeet vastaanotolta lähtiessä ja suosittelemme noudattamaan ensisijaisesti kotiutusohjeita jatkohoidossa. Hammashoitopotilaan saapuminen vastaanotolle Eläimen tulee olla paastonnut 12 tuntia ennen toimenpidettä. Tämä tarkoittaa, ettei ruokaa tai herkkuja saa antaa 12 tuntiin ennen vastaanotolle saapumista. Huomioithan, että pennun paastoaika on lyhyempi kuin aikuisilla eläimillä ja varmista vastaanotolta vaadittu paaston pituus. Puhdasta vettä saa olla tarjolla normaalisti. Mikäli lemmikilläsi on jatkuva lääkitys, varmista asiakaspalvelustamme, tuleeko lääke antaa leikkausaamuna normaalisti. Mikäli lääke tulee antaa aamulla ja normaalisti annetaan ruoan kanssa, voi lääkkeen antaa pienen herkun sisällä, muttei suuren annoksen kanssa. Koira pitää lenkittää normaalisti ennen vastaanotolle tuontia. Vastaanotolle voi tuoda oman viltin, pehmolelun tai muun pehmikkeen kotoa. Tällöin eläin herätessään haistaa tutun tuoksun ja tämä voi lievittää stressiä erityisesti herkillä eläimillä. Hammashoitopotilaan jatkohoito-ohjeet Eläin saa herätteen ja heräämistä seurataan vastaanotolla, kunnes potilas on hyvin hereillä ennen kotiin päästämistä. Täydellinen anestesiasta toipuminen vie kuitenkin pitkän aikaa ja eläin voi olla samana päivänä levoton, sekava tai väsynyt. Ulostamisen ja virtsaamisen kanssa voi tulla vahinkoja. Liikkuminen voi olla huteraa. Suosittelemme pitämään eläintä vedottomassa lämpimässä tilassa valvonnan alla kotiin päästyä. Eläin suositellaan pitämään erillään toisista lajitovereista anestesiasta toipumisen ajan. Potilaan ollessa virkeä, voi tälle tarjota ruokaa ensin pienissä annoksissa, ennen normaaliin ateriointiin palaamista. Seuraathan eläinlääkärin ohjeistuksia ruokinnasta, mikäli tästä on maininta kotiutusohjeissa. Vettä saa olla tarjolla heti heräämisen jälkeen. Liikuntaa tulee rajoittaa parin päivän ajan toimenpiteestä. Koira lenkitetään kytkettynä vain tarpeilla käyntiä varten. Hyppimistä, riehumista ja kiipeilyä tulee välttää. Noudata kotiutusohjeissa ilmoitettuja annosteluohjeita mahdollisten lääkitysten suhteen. Hammaskiven ja plakin ennaltaehkäisy kotona Hammaskivi poistetaan hampaiden pinnoilta ja ientaskuista vastaanotolla ultraäänilaitteella ja hampaat kiillotetaan puhdistuspastalla. Eläimen suusta voi tulla toimenpiteen jälkeen verensekaista sylkeä parin päivän ajan. Noin viikon kuluttua hammaskiven poistosta olisi hyvä aloittaa hammaskiven muodostuksen ennaltaehkäisy, johon paras keino on päivittäinen hampaiden harjaus. Harjaksi sopii pehmeä lasten hammasharja, eläimille tarkoitettu kiilamainen harja tai sormiharja. Eläimille on olemassa omia fluorittomia lihanmakuisia hammastahnoja, mutta harjaus pelkällä vedelläkin riittää. Ennaltaehkäisyssä apuna voi käyttää myös plakin ja hammaskiven ehkäisyyn suunniteltuja ravintovalmisteita. Ravintovalmisteet eivät korvaa hampaiden harjausta, mutta auttaa tukemaan ennaltaehkäisyä. On tärkeää valita tuotteita, jotka ovat saaneet VOHC-sertifioinnin (Veterinary Oral Health Council; Eläinlääketieteellinen Suun Terveyden Neuvosto). Esimerkkejä sertifioinnin saaneista tuotteista: Puruluita: Greenies-puruluut, Virbac CET Veggie Dent-puruluut ja ProDen Plaque Off Dental Bites. Maitohappobakteerivalmiste: Petguide-jauhe hammaskiven ennaltaehkäisyyn. Veteen sekoitettava lisäravinne: ProDen PlaqueOff-jauhe. Ruokavalio: Royal Canin Dental- tai Hill’s t/d -kuivamuonat.
Leikkauspotilaan ohjeet
Ajankohtaista Leikkauspotilaan ohjeet Leikkaukset tehdään joko inhalaatio- tai suonensisäisessä anestesiassa kyseisestä toimenpiteestä ja sen vaatimuksista riippuen. Olemme kirjanneet yleiset ohjeet, jotka pätevät kaikkien leikkauspotilaiden kotihoidossa operaatiosta riippumatta. Kaikille potilaille tulee mukaan yksilölliset kotiutusohjeet vastaanotolta lähtiessä ja suosittelemme noudattamaan ensisijaisesti kotiutusohjeita jatkohoidossa. Leikkauspotilaan saapuminen vastaanotolle Eläimen tulee olla paastonnut 12 tuntia ennen toimenpidettä. Tämä tarkoittaa, ettei ruokaa tai herkkuja saa antaa 12 tuntiin ennen vastaanotolle saapumista. Huomioithan, että pennun paastoaika on lyhyempi kuin aikuisilla eläimillä ja varmista vastaanotolta vaadittu paaston pituus. Puhdasta vettä saa olla tarjolla normaalisti. Mikäli lemmikilläsi on jatkuva lääkitys, varmista asiakaspalvelustamme, tuleeko lääke antaa leikkausaamuna normaalisti. Mikäli lääke tulee antaa aamulla ja normaalisti annetaan ruoan kanssa, voi lääkkeen antaa pienen herkun sisällä, muttei suuren annoksen kanssa. Koira pitää lenkittää normaalisti ennen vastaanotolle tuontia. Vastaanotolle voi tuoda oman viltin, pehmolelun tai muun pehmikkeen kotoa. Tällöin eläin herätessään haistaa tutun tuoksun ja tämä voi lievittää stressiä erityisesti herkillä eläimillä. Leikkauspotilaan jatkohoito-ohjeet Eläin saa herätteen ja heräämistä seurataan vastaanotolla, kunnes potilas on hyvin hereillä ennen kotiin päästämistä. Täydellinen anestesiasta toipuminen vie kuitenkin pitkän aikaa ja eläin voi olla samana päivänä levoton, sekava tai väsynyt. Ulostamisen ja virtsaamisen kanssa voi tulla vahinkoja. Liikkuminen voi olla huteraa. Suosittelemme pitämään eläintä vedottomassa lämpimässä tilassa valvonnan alla kotiin päästyä. Eläin suositellaan pitämään erillään toisista lajitovereista anestesiasta toipumisen ajan. Potilaan ollessa virkeä, voi tälle tarjota ruokaa ensin pienissä annoksissa, ennen normaaliin ateriointiin palaamista. Seuraathan eläinlääkärin ohjeistuksia ruokinnasta, mikäli tästä on maininta kotiutusohjeissa. Vettä saa olla tarjolla heti heräämisen jälkeen. Liikuntaa tulee rajoittaa ensimmäisen 2 viikon jälkeen leikkauksesta. Koira lenkitetään kytkettynä vain tarpeilla käyntiä varten. Hyppimistä, riehumista ja kiipeilyä tulee välttää. Noudata kotiutusohjeissa ilmoitettuja annosteluohjeita mahdollisten lääkitysten suhteen. Leikkaushaavan hoito Leikkaushaavaan liittyvät yksilölliset ohjeistukset ovat kotiutusohjeissa. Seuraa kotiutusohjeita haavan hoidossa. Eläin ei saa nuolla tai raapia haavaa. Haava tulee suojata nuolemiselta tarvittaessa käyttämällä kauluria, haavapukua tai muuta suojaa haavan sijainnista riippuen. Mikäli haavapukua tai muuta suojaa käytetään, on puku/suoja pidettävä kuivana ja vaihdettava välittömästi kastumisen jälkeen. Mikäli haavan päällä on side, sen voi poistaa parin päivän kuluttua leikkauksesta tai aiemmin, mikäli repsottaa, kastuu tai likaantuu. Mikäli side on tiukasti kiinni, suositellaan reunoja kostuttamaan lämpimällä vedellä tai baby oililla ja varovaisesti irrottamaan. Haavaa voi suihkutella siteen poiston jälkeen lämpimällä vedellä muutaman minuutin ajan 1-2 kertaa päivässä noin viikon ajan. Haava-alue on pidettävä kuivana ja puhtaana. Haava-alueen voi tarvittaessa puhdistaa juoksevalla kädenlämpöisellä vedellä tai keittosuolaliuoksella huuhtomalla muutaman minuutin ajan 1-2 kertaa päivässä. Huuhtomisen jälkeen haava-alue kuivataan joko pyyhe- tai ilmakuivauksella. Haava tulee tarkistaa päivittäin. Haava-alue voi turvota tai siihen voi tulla mustelmaa. Olkaa yhteydessä, mikäli haavan hoidossa tai paranemisessa on kysyttävää. Mikäli haava alkaa kuumottaa ja punoittaa, erittää märkäistä eritettä tai eläin on kuumeinen, syömätön tai vaisu, olkaa välittömästi yhteydessä vastaanottoomme. Mikäli haavaan on laitettu poistettavat tikit, suositellaan tikit poistamaan ja haava kontrolloimaan vastaanotolla 10-14 päivän kuluttua leikkauksesta.
Kissojen rokotussuositukset
Ajankohtaista Milloin kissa kuuluu rokottaa ja mitä vastaan? Kissojen rokottamiseen on useita erilaisia suosituksia riippuen kissan olosuhteista. Esimerkiksi pelkästään sisällä ainoina kissoina elävät kissat altistuvat harvemmin taudeille kuin ulkoilevat, kissaloissa olevat tai näyttely-/jalostuskäyttöön tarkoitetut kissat. Ruokavirasto suosittelee rokotuksia perustuen tapauskohtaiseen arvioon. Helpottaaksemme omistajan päätöstä rokottaa, loimme suosituksen perustuen Suomen Kissalääketieteen Seuran (CATUS) ohjeistukseen[1]. Huomioithan, että suositus voi poiketa Kissaliiton ohjeista. Kissoilla on monia helposti leviäviä tartuntatauteja. Rokotuksilla pyritään ennaltaehkäisemään tautien leviämistä ja lievittämään sairauksia parantamalla kissan vastustuskykyä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan[2]. Kissa suositellaan rokottamaan kissaruttoa ja kissaflunssia eli kalikivirusta ja kissan herpesvirusta vastaan. Lisäksi ulkoilevat kissat suositellaan rokottamaan rabiesta eli raivotautia vastaan. Rabiesrokotus vaaditaan myös rajan yli matkustavilta kissoilta. Kuten koirillakin, myös kissoilla emän ternimaidosta saadut vasta-aineet vaikuttavat rokotesuojan kehittymiseen[3]. Vasta-aineet suojaavat kissanpentua tartunnoilta ensimmäisten elinviikkojen aikana, mutta vasta-aineiden laskiessa kissanpentu on altis taudinaiheuttajille[4]. Vasta-aineet voivat kuitenkin haitata varhaisessa vaiheessa otetun rokotteen pitkäaikaisen suojan kehittymistä ja usein perusrokotteet suositellaan uusimaan vielä noin 16 viikon iässä. Kissanpentu suositellaan rokottamaan ensimmäisen kerran 6-8 viikon ikäisenä kolmoisrokotteella kissaruttoa ja kissaflunssia vastaan. Kolmoisrokote suositellaan tehostamaan 2-4 viikon välein 16 viikon ikään asti. Rabiesrokote suositellaan antamaan kaikille ulkoileville kissoille 12 viikon iässä. Sekä kolmoisrokote että rabiesrokote suositellaan tehostamaan viimeisen kerran 6-12 kuukauden iässä. Aikuisen kissan rokottamiseen vaikuttavat riskitekijät, eli elääkö kissa pelkästään sisätiloissa ainoana kissana taloudessa vai onko kissa mahdollisesti kontaktissa muihin kissoihin tai eläimiin. Mikäli kissa tulee käymään kissahoitolassa, näyttelyissä tai tarkoitus on käyttää kissaa jalostukseen, on suositeltavaa tehostaa kolmoisrokote vuosittain korkean tartuntariskin vuoksi ja riittävän rokotesuojan varmistamiseksi. Sisätiloissa yksin tai kaksin elävät kissat suositellaan rokottamaan 3 vuoden välein. Rabiesrokote tehostetaan kolmen vuoden välein. Rokotteiden voimassaoloaika kirjataan kissan rokotuskorttiin tai passiin käynnin yhteydessä. Sieltä voi tarkistaa, onko rokotteet voimassa vai onko aika rokotuksille. Huomioithan, että Kissaliiton vaatimusta rokotuksista tulee noudattaa aina näyttelyihin osallistuessa. Lähteet Rapp, P., Bruno-Paasisalo, M., Immonen, T., Lankila, J., & Tiihonen, H. (2022). CATUS Kissojen Rokotussuositukset. https://www.sep.fi/assets/files/materiaalit/catusrokotussuositukset_2022.pdf Day, M., Horzinek, M. C., Schultz, R. D., & Squires, R. A. (2016). WSAVA Guidelines for the vaccination of dogs and cats. Journal of Small Animal Practice, 57(1). https://doi.org/10.1111/jsap.2_12431 Chappuis, G. (1998). Neonatal immunity and immunisation in early age: lessons from veterinary medicine. Vaccine, 16(14–15), 1468–1472. https://doi.org/10.1016/s0264-410x(98)00110-8 Hofmann‐Lehmann, R., Hosie, M. J., Hartmann, K., Egberink, H., Truyen, U., Tasker, S., Belák, S., Boucraut-Baralon, C., Frymus, T., Lloret, A., Marsilio, F., Pennisi, M. G., Addie, D., Lutz, H., Thiry, É., Radford, A., & Möstl, K. (2022). Calicivirus infection in cats. Viruses, 14(5), 937. https://doi.org/10.3390/v14050937
Koirien rokotussuositukset
Ajankohtaista Milloin koira kuuluu rokottaa ja mitä vastaan? Viime vuonna Ruokavirasto ja Kennelliitto siirtyivät ohjeistamaan valmisteyhteenvedon noudattamista rokotteiden osalta. Rokotteiden voimassaoloaika täten määräytyy rokotuksen valmisteyhteenvedon mukaan. Omistajan osalta voi herätä kysymys siitä, milloin koira kuuluu rokottaa ja mitä vastaan. Olemme luoneet asiaa helpottavat suositukset perustuen Maailman Pieneläinlääkärien Yhdistyksen (World Small Animal Veterinary Association, WSAVA) rokotusohjeistusryhmän ohjeistukseen[1]. Rokotuksilla pyritään ennaltaehkäisemään tautien leviämistä ja lievittämään sairauksia parantamalla koiran vastustuskykyä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan. Koira on tärkein suojata kennelyskää, penikkatautia, parvotautia sekä rabiesta eli raivotautia vastaan. Kennelyskän yleisimmät aiheuttajat ovat koirien parainfluenssavirus ja Bordetella bronchoseptica. Lisäksi jalostuskäyttöön tarkoitetut narttukoirat suositellaan rokottamaan herpesvirusta vastaan. Koiranpennun rokottamiseen vaikuttaa yksilölliset tekijät. Koiranpennut saavat ternimaidossa vasta-aineet, jotka suojaavat koiranpentua ensimmäisten viikkojen aikana. Nämä vasta-aineet voivat haitata liian varhaisessa vaiheessa otetun rokotteen suojan kehittymistä[2]. Suositeltavaa on kuitenkin rokottaa pentu aikaisemmin penikkatautia, parvotautia ja kennelyskää vastaan, mikäli osallistuu pentukerhoon tai muuhun sosialistamistoimintaan, missä pentu voi altistua tartunnoille. Tällöin kuitenkin tulee muistaa, ettei rokotesuoja välttämättä ole riittävä ja on suositeltavaa, että muut tapahtumiin osallistuvat koirat ovat myös rokotettuja. Koiranpennulle suositellaan ensimmäisellä rokotuskerralla 12 viikon iässä ns. nelosrokotetta (penikkatauti, parainfluenssavirus, parvotauti ja tarttuva maksatauti) sekä kennelyskärokotetta Bordetella bronchosepticaa vastaan[3]. Mikäli pennun kanssa osallistuu varhaissosiaalistamiseen, suositellaan pentu rokottamaan 8 viikon iässä penikkatautia, parvotautia ja kennelyskää (parainfluenssavirus ja Bordetella bronchoseptica) vastaan. Nelosrokote suositellaan tehostamaan 4 viikon välein kunnes pentu täyttää 16 viikkoa. Ruokavirasto suosittelee ensimmäisen rabiesrokotteen ottamista 16 viikon iässä. Tämän jälkeen koiranpennun rokotteet suositellaan tehostamaan vielä 6-12 kuukauden iässä. Vähimmäisvaatimukset rokotuksille perustuvat rokotteiden valmisteyhteenvedon noudattamiseen. Mikäli noudattaa vähimmäisvaatimuksia, koiranpentu rokotetaan nelos- ja rabiesrokotteella 12-16 viikon iässä. Ruokavirasto suosittelee rokottamaan rabiesta vastaan 16 viikon iässä[4]. Tällöin rokotteet tehostetaan 6-12 kuukauden iässä. Aikuisen koiran rokotteet tarttuvaa maksatautia, penikkatautia, parvotautia ja rabiesta vastaan suositellaan tehostamaan 3 vuoden välein. Kennelyskärokote (parainfluenssavirus ja Bordetella bronchoseptica) suositellaan tehostamaan vuosittain. Nelosrokote, joka annetaan 3 vuoden välein sisältää rokotteen parainfluenssavirusta vastaan, jolloin suositeltavaa on käynnin yhteydessä ottaa lisäksi rokote Bordetella bronchosepticaa vastaan. Jalostuskäyttöön tarkoitettu narttukoira suositellaan rokottamaan herpestä vastaan viikko astutuksen jälkeen ja viikko ennen odotettua penikointia. Rokotteella pyritään ennaltaehkäisemään herpesviruksen aiheuttamaa varhaisluomista ja pentukuolleisuutta (ns. fading puppy syndrome). Rokotteiden voimassaoloaika kirjataan koiran rokotuskorttiin tai passiin käynnin yhteydessä. Sieltä voi tarkistaa, onko rokotteet voimassa vai onko aika rokotuksille. Huomioithan, että rokotteiden valmisteyhteenvedoissa ilmoitetut voimassaoloajat voivat olla suosituksista poikkeavat. Lähteet Day, M., Horzinek, M. C., Schultz, R. D., & Squires, R. A. (2016). WSAVA Guidelines for the vaccination of dogs and cats. Journal of Small Animal Practice, 57(1). https://doi.org/10.1111/jsap.2_12431 Chappuis, G. (1998). Neonatal immunity and immunisation in early age: lessons from veterinary medicine. Vaccine, 16(14–15), 1468–1472. https://doi.org/10.1016/s0264-410x(98)00110-8 Ellis, J., Marziani, E., Aziz, C., Brown, C., Cohn, L. A., Lea, C., Moore, G. E., & Taneja, N. (2022). 2022 AAHA Canine vaccination guidelines. Journal of the American Animal Hospital Association, 58(5), 213–230. https://doi.org/10.5326/jaaha-ms-canine-vaccination-guidelines Koirien rokotteet. (n.d.). Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainlaakarit/palvelut-elainlaakareille/rokoteneuvonta/elainlajikohtaiset-rokotteet-ja-rokotussuosituksia/koirien-rokotteet/